Nyt kun olen taas voinut hyvin, kun masennus on kaikonnut, olen iltaisin ihan sippi. Koko päivän olen jaksanut elää niin kuin normaalit ihmiset ja iltaisin, kun lapset on saatu sänkyihinsä, sitten väsähdän, niin etten jaksaisi enää juuri muuta kuin maata sängyssä lukemassa ja suklaata mussuttamassa, unta odotellen. No tosiasiassa silloin on vielä vaikka mitä puuhaa, pyykkejä ja facebook ;) muunmuassa, niin ettei ihan heti vielä voi huokaista.
Tänään pitäisi tehdä vaikka ja mitä. Ehkä olen haalinut liikaa ohjelmaa yhdelle päivälle.
Äänestäminen nyt ei kovin rasittava ja aikaavievä toimenpide ole. Jos siis tietäisi ketä äänestää! Sain ohjeita: Ei saa äänestää ketään Tuusulan Kokoomuksesta, koska he ovat suhtautuneet niin ynseästi aina kokoomusnuoriin, vaan pitää valita ehdokas naisten tai tuusulan seudun listoilta. Huoh... Ei kai siinä muu auta kuin etsiä ja pohtia.
Lupasin TAAS lähteä salille, vaikka on sunnuntai! Vähänkö olen tyhmä. Juuri viikko sitten päätin, etten enää ikinä aio lähteä sunnuntaina salille, koska sunnuntaisin on vähintäänkin sellainen hidas ja levonhaluinen olo, ettei voisi mikään vähempää innostaa kuin hirveä rehkiminen jossain kuntosalilla. Tässä on onneksi pieni mahdollisuus, että se peruuntuu..
Tänään tulevat vihdoin Pojan kummit hänen synttärikahveja juomaan. Synttäreistä tosin on jo kolme kuukautta, mutta jotenkin ei ole aiemmin löytynyt yhteistä vapaata aikaa, jolloin kaikki olisivat terveitä. Heitä varten täytyy sitten tietysti siivota, edes pahimmat töryt. Kaikki pullat ja muut on ostettu valmiina, mutta täytyisi muutamat pizzat täyttää ja paistaa kun perjantailta jäi pari pizzapohjapakettia jääkaappiin.
Illalla olisi vielä puolueen vaalivalvojaiset, jotka aion kyllä varmaan skipata. Olisihan se kiva tavata kavereita, joita en ole pitkään aikaan nähnyt, mutta jotenkin en jaksa. Ja maanantaiaamuna täytyy kuitenkin taas jaksaa olla kunnollinen äiti, joka ei torku sohvalla edellisillan siidereiltä löyhkäten. Tietysti sitä VOISI juoda vain kaksi siideriä ja lähteä ajoissa kotiin, mutta jotenkin, itseni tuntíen, se tuntuu kovin olemattomalta mahdollisuudelta. Mulla on aivan surkea itsekuri!
Ääh...Kai se täytyy komentaa lapset siivoamaan paperilennokkiaskartelunsa pöydältä ja alkaa laittaa aamiaista. Sitten pitää etsiä se ehdokas ja ottaa selvää missä mun edes pitäisi käydä tämä kansalaisvelvollisuus täyttämässä.. Siitä se homma etenee!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kääk osaanko käyttää tätä uutta hienoa blogiasi, iskee paniikki.. No yrittänyttä ei lasketa..
Hah pakko myöntää, että meidän taloudessa äänestäminen jäi nollaan prosenttiin, täytyy varmaan siis vedota että kuulumme siihen 40% kansasta joka äänestää jaloillaan.. Eli sitten ei parane motkottaa, kun ei jaksanut paikan päälle raahautua..
Aarg miten ahdistava viikko vasta aluillaan, olen jo kertaalleen elänyt koko viikon läpi, koska aikataulutus taas mättää.. Edellisen päivän aamuna käyn jo seuraavan päivän aikataulun läpi, jotta muistaisin olla ajoissa joka paikassa..Ehkä viikonloppu tuo taas helpotusta.. Välillä mietin johtuuko tuo kiireen tunne ainoastaan siitä, että teen sen itse sellaiseksi, pitäisikö olla asenne, että ajattelisin kuinka ihanaa on kun on päiville ohjelmaa.. Äääh taidan olla liian laiska persoona sellaiseen ajattelu malliin..
Jotenkin sitä kaipaa sellaisia päiviä, jolloin ei ole ylimääräistä ohjelmaa ja voi vapaasti mennä tunne pohjalta, mutta onko sellainen edes ylipäätään mahdollista.. Ainahan sitä kotonakin olisi jotain pientä kivaa puuhasteltavaa..
Pitäisikö sitä ottaa kalenteri käteen ja sopia treffit, näin taas pitkästä aikaa, kyllä tuo velikultakin mielellään seuraan liittyisi..?
Täällähän kommentit jää kivasti heti tekstin alle näkyviin, aarg ;)
Ei tuohon meidän sunnuntaihin liittyen, pienenpää konnaa katsellessa tulin tulokseen, että sillä on silmätulehdus (punoitusta silmässä).. Ja hätä paniikki johtopäätöksiä luodessani diagnosoin sille kaiken maailman hengenvaaralliset flunssat yms. Ei muuta kun maanantai aamuna varaamaan eläilääkäriä, joka siis huomenna ja tietenkin helsingissä, kaiken maailman tarkastuksiin ja sen sellaisiin.. Isänkin kerkesin jo värvätä heti maanantaina meitä kuskaamaan..
No ei siinä mitään, kun maanantaina pääsin kotiin ja aloin konnaa tutkimaan oli punainen silmä tiessään ja konna aivan pirteä kuin peipponen.. Johtopäätös: kömpinyt sunnuntaina lipaston alla ja silmä ärtynyt villakoirista, joihin matkalla törmännyt (sattuvat olemaan herkkiä normaalille huone pölylle)..
No huomenna sitten kiikutetaan konnat normaaliin vuositarkastukseen, kun ei mistään diagnosoimistani vaivoista ole tietoakaan..
Ehkä seuraavalla kerralla maltan seurata tilannetta myös toisen päivän, ennen hätäisiä johtopäätöksi tai ehken sittenkään :)
Siinä meni se ohjelmaton keskiviikko.. No eipä noista tarkastuksista haittaa ole, mutta huomattavasti helpompaa sen suorittaminen olisi ollut ensi kesänä, kun ei tarvitsisi raukkoja pakata kylmälaukkuun (joka siis tässä tapauksessa toimii kylmän ilman eristäjänä)
Konnat kiittää..
Lähetä kommentti